Turkin nyörittäminen voidaan aloittaa missä tahansa iässä pikkupentuiän jälkeen. Koiralla on aloittaessa hyvä olla karvaa noin 10 cm, sillä vain pitkä karva takuttuu. Kaikille villakoirille saa nyöriturkin, mutta sen hoitaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja omistautumista. Vaikka kaikki villakoirat voidaan nyörittää, on karvan laadulla merkitystä: mitä enemmän koiralla on pohjavillaa, sitä paremmin turkki takkuaa.
Nyörivillakoiran turkin hoidossa hoitoaine jätetään pois jo hyvissä ajoin, harjat ja kammat suljetaan kaappiin ja pesuaineeksi valitaan vähän hoitava tuote: shampoo, jossa ei ole silikonia tai hyvin laimennettu mäntysuopa. Tarkoituksena on saada turkista helposti takkuava. Takkuja odotellessa usein toistuva pesu edesauttaa niiden muodostumista.
Takkuuntuminen alkaa. Tässä vaiheessa takkuja manipuloidaan takuttumaan noin sormen paksuiseksi. Takkuuntumisen pahimmassa vaiheessa takkuja/nyörejä erotellaan lähes päivittäin. Takut pyritään halkomaan/pienimään sormin, mutta saksia voidaan joutua käyttämään apuna. Tässä vaiheessa turkin hoitaminen säännöllisesti on äärimmäisen tärkeää, jotta muodostuvat takut eivät ehdi kasvaa valtaviksi eikä takku missään vaiheessa kiristä ihoa tai iho lakkaa hengittämästä.
Kun takkuja alkaa muodostua, on pesuissa kiinnitettävä erityistä huomiota turkin hyvään huuhteluun, sillä shampoo huuhtoutuu takuista huonommin kuin harjatusta, sileästä turkista. Kuivaaminen on myös tärkeää ja sen merkitys tulee ajan myötä vain kasvamaan. Vain hyvin kuivatettu nyöri on tuoksultaan raikas.
Nyöriturkin valmistuminen vie aikansa. Ennen nyörien muodostumista nyörivillakoira muistuttaa hoitamatonta takkukasaa, jota joutunee selittelemään muille kanssaihmisille noin kolmesta kahdeksaan kuukautta.
Valmiin nyöriturkkisen villakoiran nyörit pyrkivät vielä juuresta takkuun ja ne erotellaan toisistaan käsin nyörejä erikseen vetämällä. Nyt nyörien erottelu on jo helpompaa, mutta peseminen vaatii enemmän: nyörien kasvaessa ja tiukentuessa pesuun, huuhteluun ja kuivaamiseen käytetty aika kasvaa. Lisäksi nyöriturkin puhtaanapito on haasteellista: se kerää roskaa ja muuta likaa itseensä eritavoin kuin suora turkki ja nyöriturkista roskia ei vain harjata pois, vaan ne täytyy nyppiä ja usein yksi kerrallaan. Valmis nyöriturkki kaipaa pesua tilanteesta ja vuodenajasta riippuen noin kerran kuukaudessa, mutta jalkoja joudutaan pestä hieman useammin.
Konetyöt nyöriturkkiselle villakoiralle tehdään samaan tapaan kuin villakoirille yleensä ja myös saksia tarvitaan, sillä nyöriturkkinen villakoira trimmataan nyörejä lyhentämällä.
Hoidettu nyöriturkki on kaunis ja täysin hajuton, mutta laiminlyötynä nyöriturkkinen villakoira voi olla haiseva, kutiseva takkukasa.
Teksti: Mona Brohm ja Miia Koivisto
Kuvat: Jan Lindfors ja Aino Vakkilainen
